Paljonko oviremontti säästää lämmityskuluissa?

Ulko-oven vaikutus rakennuksen energiankulutukseen jää usein ikkunoiden ja seinärakenteiden varjoon, vaikka kyse on rakennusvaipan osasta, jonka kautta lämpöä voi kadota merkittävästi. Oven lämmöneristävyys, tiiveys ja asennuksen laatu vaikuttavat siihen, kuinka paljon lämmitettyä sisäilmaa karkaa ulos ja kuinka paljon kylmää ilmaa pääsee sisälle erityisesti talvikaudella.

Oviremontin tuomat säästöt riippuvat kohteesta

Säästön suuruus riippuu ennen kaikkea lähtötilanteesta: vanhan oven kunnosta, ilmatiiveydestä, oven U-arvosta sekä siitä, miten hyvin ovi ja sen liitokset on alun perin asennettu. Tästä syystä oviremontin vaikutusta lämmityskuluihin on järkevää tarkastella usean tekijän kokonaisuutena eikä yksittäisenä lukuna. (Ympäristöministeriö)

‍

Kuinka paljon oviremontti säästää?

Oviremontti säästä muutamia prosentteja lämmityskuluissa.

Oviremontin vaikutus lämmityskuluihin on yleensä osa rakennuksen kokonaisenergiaratkaisua, ei yksittäinen toimenpide, joka yksin ratkaisee energiankulutuksen. Koska ulko-oven osuus rakennuksen vaipasta on rajallinen, säästö jää useimmiten muutamien prosenttien luokkaan rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiasta. (Ympäristöministeriö)

Mitä vanhempi ovi, sitä suurempi hyöty remontista on.

Säästön suuruus vaihtelee kuitenkin merkittävästi lähtötilanteen mukaan. Kohteissa, joissa vanha ovi on huonosti eristävä, tiivisteet ovat kuluneet tai oven ja karmin liitoksissa on selviä ilmavuotoja, oviremontin vaikutus voi olla selvästi suurempi kuin keskimäärin. Tällaisissa tilanteissa lämpöhäviö on ollut jatkuvaa ja hallitsematonta, jolloin tiiviimpi ja paremmin eristävä ovi vähentää lämmitystarvetta konkreettisesti koko lämmityskauden ajan. (Echarri-Iribarren ym. 2024)

‍

Ovien vaihto parantaa myös asumismukavuutta.

On myös hyvä huomioida, että oviremontin vaikutus ei rajoitu pelkästään laskennalliseen energiankulutukseen. Kun ilmavuodot ja vedon tunne poistuvat, sisälämpötila koetaan tasaisemmaksi ja miellyttävämmäksi. Tämä johtaa usein siihen, että sisälämpötilaa ei tarvitse nostaa kompensoimaan kylmiä pintoja tai vetoa, mikä pienentää energiankulutusta epäsuorasti. Tämän kaltaista vaikutusta on vaikea kuvata yksiselitteisellä euromäärällä, mutta se näkyy käytännössä asumismukavuuden paranemisena ja lämmitysjärjestelmän tasaisempana kuormituksena.

Oviremontti maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa vuodessa.

Pitkällä aikavälillä oviremontin hyödyt kertyvät useasta pienemmästä tekijästä. Tasaisempi sisälämpötila, vähentynyt lämpöhukka ja hallitumpi ilmanvaihto pienentävät lämmityksen tarvetta vuodesta toiseen. Vaikka yksittäisen vuoden säästö ei aina ole suuri, vaikutus kertautuu rakennuksen elinkaaren aikana ja tukee samalla rakennuksen energiatehokkuuden hallittua parantamista.

Ulko-oven lämmöneristävyys ja U-arvo

Ulko-oven lämmöneristävyyttä kuvataan U-arvolla, joka kertoo kuinka paljon lämpöä siirtyy rakenteen läpi neliömetriä kohden. Mitä pienempi U-arvo, sitä paremmin rakenne eristää lämpöä. Uudemmissa ulko-ovissa U-arvot ovat selvästi paremmat kuin vanhemmissa ovissa, erityisesti 1980–1990-luvuilla rakennetuissa pientaloissa, joissa ovien eristystaso ei vastaa nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia. (Ympäristöministeriö)

Pelkkä U-arvon parantuminen tuo tyypillisesti maltillisen mutta mitattavan säästön lämmitysenergiassa. Oven pinta-ala on yleensä melko pieni verrattuna esimerkiksi ulkoseiniin, mutta vaikutus ei ole merkityksetön, etenkin kylmässä ilmastossa. Suomessa lämmityskausi on pitkä, ja Ilmatieteen laitoksen julkaisemien lämmitystarvelukujen perusteella lämpöhukan hallinta ja hyvä tiiveys ovat tärkeitä suuren osan vuodesta energiatehokkuuden kannalta. (Ilmatieteen laitos)

Ilmatiiveyden vaikutus energiankulutukseen

Usein merkittävämpi tekijä kuin pelkkä U-arvo on ilmatiiveys. Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon hallitsematonta vuotoilmaa kulkee rakennusvaipan läpi. Ovien ja ikkunoiden liitokset ovat tässä keskeisessä roolissa. Suomen energiatehokkuusmääräyksissä ilmanpitävyys huomioidaan osana rakennuksen kokonaisenergiatarkastelua, ja sitä kuvataan esimerkiksi q50-luvulla. (Finlex; Ala-Kotila ym. 2020)

Kuinka tiiveyttä mitataan?

Rakennusten ilmanpitävyyden mittaaminen perustuu standardoituun puhallusovimenetelmään, joka on määritelty ISO 9972 -standardissa. Mittausten ja tutkimusten perusteella pienetkin ilmavuodot voivat lisätä lämmitysenergian tarvetta erityisesti kylmissä olosuhteissa. (ISO)

Tutkimuksissa on todettu, että vaipan ilmatiiveyden parantaminen voi pienentää rakennuksen energiankulutusta selvästi, vaikka vaikutuksen suuruus vaihtelee ilmaston, rakennustyypin ja lähtötilanteen mukaan. Vaikutus korostuu etenkin kylmissä ilmastoissa, joissa rakennuksia lämmitetään suuren osan vuodesta.(Ala-Kotila ym. 2020; AIVC)

Ovien käyttö ja sisäänkäynnin lämpöhäviöt

Ulko-ovi on rakenteen lisäksi myös toiminnallinen osa rakennusta. Oven avaaminen aiheuttaa aina hetkellisen ilmanvaihdon, jossa lämmitettyä ilmaa poistuu ja kylmää ilmaa tulee sisään. Tätä ilmiötä on tutkittu erityisesti sisäänkäyntien ja tuulikaappien yhteydessä, ja tutkimusten mukaan sisäänkäynnin ratkaisut vaikuttavat rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. (PNNL)

Vaikka pientalon yksittäisen oven vaikutus ei ole samaa luokkaa kuin esimerkiksi liiketilojen automaattiovien, periaate on sama: mitä tiiviimpi ja paremmin suunniteltu sisäänkäynti, sitä pienempi on tarpeeton lämpöhäviö. (Chen & Stensson 2018)

Milloin oviremontin energiansäästö on merkittävin?

Oviremontti tuo suurimman säästöpotentiaalin kohteissa, joissa:

• ovi on selvästi huonosti eristävä
• tiivisteet ovat kuluneet tai puuttuvat
• oven ja karmin liitoksissa on rakoja
• oven rakenne on vääntynyt tai ei sulkeudu tiiviisti
• kynnyksen tiiveys on heikko

Näissä tilanteissa oviremontti voi vähentää lämmityskuluja sekä suoraan pienemmän lämpöhukan kautta että epäsuorasti parantuneen asumismukavuuden ansiosta. Kun vedon tunne poistuu ja sisälämpötila tasaantuu, lämmitystä ei tarvitse kompensoida ylimääräisellä teholla.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että oviremontin säästöpotentiaali on usein realistista arvioida maltilliseksi mutta merkitykselliseksi. Suurimmat hyödyt syntyvät kohteissa, joissa ovien kunto on heikko ja ilmatiiveys puutteellinen. Näissä tapauksissa oviremontti parantaa sekä energiankulutusta että asumismukavuutta tavalla, joka on selvästi havaittavissa arjessa.

Onko oviremontti kiinteistöllesi ajankohtainen?

Jos haluat selvittää, millainen vaikutus oviremontilla voisi olla juuri sinun kotisi lämmityskuluihin, varaa maksuton kartoitus, jossa tarkastetaan oven kunto, tiiveys ja mahdollinen energiansäästö realistisesti kohteen perusteella.

Lähteet

• AIVC (2023). Building airtightness impact on Energy Performance (EP) calculations. Saatavilla: https://www.aivc.org/sites/default/files/VIP_46.pdf
• Ympäristöministeriö. Rakennusten energiatehokkuus. Saatavilla: https://ym.fi/rakennusten-energiatehokkuus‍
• Finlex (2017). Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1010/2017. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2017/1010‍
• Ilmatieteen laitos (2026). Lämmitystarveluvut. Saatavilla: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut‍
• ISO (2015). ISO 9972:2015. Thermal performance of buildings — Determination of air permeability of buildings — Fan pressurization method. Saatavilla: https://www.iso.org/standard/55718.html
• Echarri-Iribarren, V., Gómez-Val, R., & Ugalde-Blázquez, I. (2024). Energy Losses or Savings Due to Air Infiltration and Envelope Sealing Costs in the Passivhaus Standard: A Review on the Mediterranean Coast. Buildings, 14(7), 2158. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/buildings14072158‍
• Pacific Northwest National Laboratory (PNNL) (2010). Energy Saving Impact of ASHRAE 90.1 Vestibule Requirements:  Modeling of Air Infiltration through Door Openings. Saatavilla: https://www.pnnl.gov/main/publications/external/technical_reports/PNNL-20026.pdf
• Chen, H., & Stensson, S. (2018). Energy performance of door solutions. Saatavilla: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1243101/FULLTEXT01.pdf
• Ala-Kotila, P., Vainio, T., & Laamanen, J. (2020). The Influence of Building Renovations on Indoor Comfort—A Field Test in an Apartment Building. Energies, 13(18), 4958. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/en13184958
• Ikkunasepät (2025). Oviremontti. Saatavilla: ikkunasepat.fi