Voiko ikkunaremontin tehdä talvella?

Ikkunaremontti voidaan tehdä talvella, eikä vuodenaika itsessään estä ikkunoiden vaihtoa. Rakennusteknisesti ratkaisevaa ei ole ulkolämpötila, vaan se, miten asennus toteutetaan: liitosten tiiveys, eristysjatkuvuus ja kosteudenhallinta määrittävät lopputuloksen laadun. Nykyaikaiset ikkunat ja asennusmateriaalit on suunniteltu toimimaan myös kylmissä olosuhteissa, kun työ tehdään suunnitelmallisesti ja oikein.

Suomessa lämmityskausi on pitkä, ja ikkunoiden vaikutus lämpöhukkaan korostuu erityisesti talvella. Ikkunaremontin toteuttaminen talvella on teknisesti mahdollista ja usein myös järkevää, sillä sen vaikutukset energiatehokkuuteen ja asumismukavuuteen alkavat näkyä välittömästi.

Onko ikkunaremontti teknisesti mahdollinen talvella?

Kyllä! Ikkunaremontti ei ole sidottu vuodenaikaan samalla tavalla kuin esimerkiksi ulkomaalaus tai pinnoitustyöt. Ikkunan vaihto on rajattu ja hallittu toimenpide: vanha ikkuna poistetaan ja uusi asennetaan yksi aukko kerrallaan, jolloin rakennuksen sisätilojen jäähtyminen ja lämpöhukka pysyvät vähäisinä.

Asennuksen onnistumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat:

• ikkuna-aukon ja karmin välinen ilmatiiveys
• eristyksen jatkuvuus ikkunan ympärillä
• kosteuden pääsyn estäminen rakenteisiin
• olosuhteisiin soveltuvien tiivistys- ja saumausmateriaalien käyttö

Kun nämä toteutetaan oikein, lopputulos on teknisesti yhtä toimiva kuin lämpimämpinä vuodenaikoina tehty remontti. Ilmatiiveyden ja lämpöteknisen toimivuuden kannalta ratkaisevaa on asennuksen laatu, ei ulkolämpötila (AIVC; ISO).

‍

Ikkunaremontin vaikutus energiatehokkuuteen

Ikkunat ovat yksi rakennuksen lämpötalouden kannalta merkittävimmistä osista, sillä ne muodostavat suuren osan rakennusvaipan pinta-alasta ja ovat lämmöneristyskyvyltään tyypillisesti heikompia kuin muut ulkoseinärakenteet. Tästä syystä ikkunoiden kautta tapahtuva lämpöhukka vaikuttaa suoraan rakennuksen lämmitysenergiantarpeeseen, erityisesti kylmissä ilmasto-olosuhteissa. Rakennusvaipan energiatehokkuus, mukaan lukien ikkunat, on keskeinen tekijä rakennuksen kokonaisenergiankulutuksessa. (Ympäristöministeriö)

Ikkunoiden lämpötekninen toiminta määräytyy usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Pelkkä lasin U-arvo ei yksin ratkaise kokonaisuutta, vaan olennaisia ovat myös karmirakenteen eristävyys, tiiveys sekä ikkunan ja seinärakenteen liitoskohdan toteutus. Jos liitoksissa on ilmavuotoja tai eristys katkeaa, lämpöhukka kasvaa ja sisäpintojen lämpötila laskee, mikä voi heikentää asumismukavuutta. (Ympäristöministeriö; AIVC)

Talvella ikkunoiden merkitys korostuu entisestään, koska sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero on suuri. Tällöin lämpöhäviöt ovat suurimmillaan ja ikkunoiden puutteet tuntuvat selvästi kylminä pintoina, vedon tunteena ja lisääntyneenä lämmitystarpeena. Uudet, oikein asennetut ikkunat parantavat rakennuksen lämpötaloutta vähentämällä sekä johtumislämpöhäviöitä että hallitsematonta ilmanvaihtoa rakennusvaipan kautta. (Evola & Lucchi 2024; AIVC)

Mitä ikkunoiden talviasennuksessa tulee huomioida?

Sääolosuhteet ja materiaalien toiminta

Erittäin kovat pakkaset voivat vaikuttaa joidenkin tiivistys- ja saumausmateriaalien käsittelyyn ja kovettumiseen. Tämä ei yleensä estä ikkunaremonttia, mutta voi edellyttää työvaiheiden aikataulutusta ja olosuhteiden huomioimista. Kylmiin asennusolosuhteisiin soveltuvat tuotteet ja oikeat työmenetelmät ovat keskeisessä roolissa.

Ilmatiiveys korostuu talvella

Talvella pienetkin asennusvirheet tuntuvat heti. Jos ikkunan liitos ei ole tiivis, seurauksena on vetoa ja lisääntynyttä lämpöhukkaa. Tutkimusten mukaan hallitsemattomat ilmavuodot rakennusvaipassa voivat lisätä energiankulutusta merkittävästi kylmissä olosuhteissa (AIVC; Ala-Kotila ym. 2020).

Tästä syystä talvella tehty ikkunaremontti toimii myös eräänlaisena laadun mittarina: oikein asennettu ikkuna parantaa olosuhteita välittömästi, kun taas puutteet tulevat nopeasti esiin.

Lämpösillat ja rakenteellinen jatkuvuus

Ikkunan asennuskohta on tyypillinen paikka lämpösilloille, jos eristys tai liitosratkaisut eivät ole kunnossa. Lämpösillat lisäävät lämpöhäviötä ja voivat tietyissä olosuhteissa aiheuttaa pintakondensaatiota (BRE Group; Evola & Lucchi 2024). Talvella nämä ilmiöt näkyvät selkeämmin, mikä korostaa oikeiden detaljien merkitystä.

Milloin ikkunaremontti on ajankohtainen?

Ikkunaremontti on talvella erityisen perusteltu silloin, kun nykyiset ikkunat aiheuttavat selviä ongelmia asumismukavuudessa tai rakennuksen energiatehokkuudessa.

Ikkunaremontti kannattaa toteuttaa talvella erityisesti, jos:

• ikkunoista tuntuu vetoa tai ne tuntuvat selvästi kylmiltä
• sisälämpötila vaihtelee ja ikkunan läheisyydessä on muuta tilaa viileämpää
• lämmityskulut ovat korkeat ja lämpöhukan epäillään liittyvän ikkunoihin
• ikkunoiden ikä tai tekninen kunto ei enää vastaa nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia

Talvella tehty arviointi antaa realistisen kuvan ikkunoiden kunnosta, sillä ilmavuodot, kylmät pinnat ja eristyspuutteet eivät jää piiloon. Tämän vuoksi talvi on usein paras ajankohta päättää, onko ikkunaremontti ajankohtainen ja millaisia parannuksia sillä voidaan saavuttaa.

Yhteenveto

Ikkunaremontin voi tehdä talvella, ja monessa tapauksessa se on teknisesti ja käytännöllisesti järkevä ajankohta. Oikein toteutettu talviasennus parantaa energiatehokkuutta, asumismukavuutta ja vähentää lämpöhukkaa juuri silloin, kun vaikutus on suurimmillaan. Vuodenaikaa tärkeämpää on asennuksen laatu, ilmatiiveys ja huolellinen suunnittelu.

Me käytämme ikkunaremonteissa kotimaisia Alavus-ikkunoita, jotka valmistetaan mittatilaustyönä kohteen mittojen ja tarpeiden mukaan. Valikoimasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja niin kiinteisiin kuin avattaviin ratkaisuihin, eri lasituksilla ja rakennevaihtoehdoilla. Oikea ikkunamalli valitaan aina käyttötarkoituksen, energiatehokkuustavoitteiden ja rakennuksen ominaisuuksien perusteella.

Tutustu tarkemmin eri ikkunavaihtoehtoihin ja niiden ominaisuuksiin.

Jos haluat selvittää, onko ikkunaremontti ajankohtainen ja millaisia hyötyjä sillä voidaan saavuttaa juuri sinun kohteessasi, varaa Ikkunaseppien maksuton kartoitus.

Lähteet

• Ikkunasepät (2025). Ikkunaremontti. Saatavilla: https://www.ikkunasepat.fi/ikkunaremontti
• Ikkunasepät hintalaskuri (2025). Saatavilla: ikkunasepat.fi/oviremontti-hintalaskuri
• BRE Group (2016). Conventions for calculating linear thermal transmittance and temperature factors. Saatavilla: bregroup.com
• Evola, G., & Lucchi, E. (2024). Thermal Performance of the Building Envelope: Original Methods and Advanced Solutions. Buildings, 14(8), 2507. https://doi.org/10.3390/buildings14082507
• Ala-Kotila, P., Vainio, T., & Laamanen, J. (2020). The Influence of Building Renovations on Indoor Comfort—A Field Test in an Apartment Building. Energies, 13(18), 4958. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/en13184958
• AIVC (2023). Building airtightness impact on Energy Performance (EP) calculations. Saatavilla: https://www.aivc.org/sites/default/files/VIP_46.pdf
• ISO (2015). ISO 9972:2015. Thermal performance of buildings — Determination of air permeability of buildings — Fan pressurization method. Saatavilla: https://www.iso.org/standard/55718.html
• Ympäristöministeriö. Rakennusten energiatehokkuus. Saatavilla: https://ym.fi/rakennusten-energiatehokkuus